Vaikka minun piti alun perin kertoa blogissani vain jo lukemistani kirjoista, aion kuitenkin listata syksyn uutuuksista sellaisia, jotka aion lukea. Ehkä näistä löytyy jokunen vinkki teillekin. Jos olen unohtanut jonkun kiinnostavan uutuuden, vinkkaa siitä!

Marjo Heiskanen: Idiootin valinta
Siltala-kustantamon Idiootin valinta on Heiskasen esikoisromaani. Arvosteluissa on kiitelty erityisesti äidin ja pojan kompleksisen suhteen kuvausta ja kiinnostavaa kieltä. Lukiessani aion erityisesti tarkkailla pojan kielen ”aitoutta”. Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkintoehdokas.
 
Teemu Kaskinen: Sinulle yö
Toivottavasti luen tämän. Aihe, sota, ei varsinaisesti ole ominta aluettani.
 
Nina Petander: Pläts!
Romaani makaa huoneeni lattialla ja kerryttää kirjastosakkoja tälläkin hetkellä. Tenttii lukeminen estää romaanin lukemisen juuri nyt, mutta luen teoksen aivan varmasti myöhemmin. Nuoren naisen kasvutarina on ehdolla Helsingin Sanomain esikoiskirjapalkinnon saajaksi.
 
Riikka Ala-Harja: Kanaria
Pidin TomTomista ja Stripistä, luen tämänkin, jos revin jostain aikaa.
 
Monika Fagerholm: Säihkenäyttämö
Fagerholmin tuotanto saa ristiriitaista palautetta: toiset rakastavat ja toiset inhoavat. Syy, miksi en ole itse vielä lukenut Fagerholmia, on romaanien paksuus. Säihkenäyttämökin vaatisi aikaa, jota en välttämättä pysty sille järjestämään.
 
Pirjo Hassinen: Sano että rakastat
Hassista olen lukenut, ja luen ehkä tämänkin. Paljon riippuu siitä, suositteleeko äitini romaania vai ei.
 
Laura Honkasalo: Eropaperit
Olen jo lukenut. Tarkempi vinkkaus ilmestyy blogiin lähiaikoina. Suosittelen, ehdottomasti!
 
Virpi Hämeen-Anttila: Päivänseisaus
Vaikka olenkin pääasiassa Hämeen-Anttilan varhaistuotannon ihailija, luen Päivänseisauksen, koska viihteellisyydestään huolimatta Hämeen-Anttilan lause on kevyt, kieli kaunista ja monimuotoista ja juoni notkeaa.
 
Katja Kallio: Syntikirja
Kallioon voi luottaa. Pidin Karilla -romaanista erittäin paljon.
 
Taina Latvala: Paljastuskirja
Myös Latvalan esikoisromaani on lukulistalla.
 
Laura Lähteenmäki: Kaaso
Nimi kertoo aiheen. Romaani on taatusti hömppää, mutta tullee luettua. Kevyttä lukukokemusta on epävirallisen kirjallisuuspiirini jäsen jo ehtinyt suositellakin.
 
Annamari Marttinen: Kuu huoneessa
Rakastin Mustaa pitsiä, valkoista pitsiä -romaania. Vaikka kirjoittajan myöhemmät teokset eivät ole samanlaista reaktiota herättäneetkään, luen uusimman, astrologiasta ja vaihtoehtohoidoista ammentavan teoksen.
 
Miika Nousiainen: Maaninkavaara
Vaikka en ole vieläkään antanut Nousiaisen esikoiselle, Vadelmavenepakolaiselle, sen ansaitsemaa toista tilaisuutta, yritän lukea Nousiaisen toisen, perhesuhteita ja kestävyysjuoksua käsittelevän romaanin.
 
Helena Sinervo: Tykistökadun perhonen
Finlandia-palkitun Sinervon toinen romaani kiinnostaa suuren kohun ja hesarin murskakritiikin jälkeenkin, vaikka lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että keski-ikäisen naisen seksielämästä ja erityisesti sen skandaalihakuisuudesta on erittäin vaikea kirjoittaa mielenkiintoisesti.
 
Pauliina Vanhatalo: Gallup
Pidin tekijän Viittä vaille -romaanista paljon, ja siksi luen tämänkin.
 
Jari Tervo: Koljatti
En ole koskaan lukenut Tervolta mitään. Lupaan yrittää, en lupaa lukea loppuun.
 
Sari Vuoristo: Laskettu aika
Vuoriston uusin novellikokoelma käsittelee raskautta ja äitiyttä. Vaikka luen novelleita harvemmin, pidän Vuoriston ilmaisusta ja siksi kallistun tämänkin puoleen.
 
Kjell Westö: Älä käy yöhön yksin
Missä kuljimme kerran oli aivan huippu. Saattaa olla, että Westön paljon kiitelty uutuus on joulun 09 joululahjakirjani. Se on aika paljon se.
 
Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri
Intiassa sekä äärettömässä köyhyydessä että mittaamattomassa vauraudessa risteilevä romaani kiinnostaa.
 
Julia Frank: Keskipäivän haltija
Sukutarina, joka perustuu kirjailijan oman suvun vaiheisiin. Äiti hylkää poikansa juna-aseman laiturille, mikä vaikuttaa useiden sukupolvien elämään. Luotettava kirjojen ystävä on tätä jo suositellut.
 
Anna Gavalda: Lohduttaja
Kunpa joku odottaisi minua jossakin -novellikokoelma ja Kimpassa -romaani ovat suosikkejani. Pidän kirjoittajan kevyestä lauseesta ja kiinnostavasti valituista teemoista.
 
Sana Krasikov: Vielä vuosi
Kyseistä novellikokoelmaa suositteli minulle Kirjamessuilla Touko Siltala. Pakkohan tämä on noilla suosituksilla lukea! :D
 
Hanif Kureishi: Olisi vähän kerrottavaa
Olen lukenut Kureishia monta vuotta sitten, mutta pidin hänen tyylistään.
 
Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Kansi viittaa chick lit -lajiin, mutta romaani on kuulemma tummempi ja surumielisempi. Romaania ovat suositelleet sekä äitini että tuntematon rouva Kirjamessuilla. (Jee, hienot kirjallisuuskeskustelut!)
 
Leena Lehtolainen: Henkivartija
Pidän Lehtolaisen Maria Kallio -sarjasta ja muutenkin vetävästi kirjoitetuista dekkareista. Olen kiinnostunut Lehtolaisen uudesta naissankarittaresta. Toivottavasti kansainvälisyys ei vedä romaania liikaan yrittämiseen.
 
Ilkka Remes: Isku ytimeen
Joku tuttava saa kuitenkin uuden Remeksen joululahjaksi. Koukuttava parin päivän uppoutuminen miesten norarobertsiin.
 
Jens Lapidus: Siisti kosto
Ruotsi kohisee Jens Lapiduksen dekkareista. Miksi en siis minäkin?
 
Matti Rönkä: Tuliaiset Moskovasta
Viktor Kärppä- sarjan jatko-osa kiinnostaa tietysti. Pidän siitä, miten Rönkä kuljettaa tarinaa paisuttelemattomasti mutta pitäen silti lukijan kiinnostusta yllä.
 
Nora Roberts: Keskipäivän polte
Nimi kertoo kaiken. Aivot narikkaan -osastoa: osaan jo tässä vaiheessa kertoa juonen kulun, mutta luen kirjan siitäkin huolimatta.
 
Nora Roberts: Unelmien voima
Luin kahdessa päivässä. Korvasi päivittäisen Greyn anatomia -pläjäyksen. Kyseinen unelma-trilogian kakkososa oli käsittämättömän ennalta arvattava ja romanttisen hömppäkirjallisuuden sanavalintoja kliseisesti käyttävä tekeles. Siitä huolimatta luen myös trilogian päätösosan, valitettavasti.   
 
Paljon hyviä kirjoja varmaan unohtui. Kiitos ja anteeksi. Lisää tuonnempana.